Savitiilen ja betonitiilen ero?

Miksi tiilikaton pinnoituksia tyrkytetään nyt joka paikassa, kun ennen niitä ei tehty ollenkaan? Osa 1. 

Tiilikaton pinnoituksia tarjoavia yrityksiä on viime vuosina syntynyt kuin vauvoja sodan jälkeen. Karkeasti noin kolme neljästä yrityksestä on alle 5 vuotta vanhoja. Mitä ihmettä Suomen ulkomaalausmarkkinassa on oikein tapahtunut?

1900-luvun alussa kotimaiset tiilitehtaat tuottivat poltettuja savitiiliä. Kauppa kävi. 50-luvulla kotimaiset tiilenvalmistajat siirtyivät valmistamaan betonikattotiiliä savitiilten sijaan.

Poltetulla savitiilellä ja betonikattotiilellä on merkittäviä eroja. Savitiilet valmistetaan savimassasta puristamalla ja polttamalla. Niiden värit vaihtelevat vaaleasta tummaan punaiseen. Polton yhteydessä tiili on toki mahdollista lasittaa vaikkapa mustaksi.

Betonikattotiili valmistetaan betonimassasta muottiin valamalla. Eri värejä saadaan käyttämällä läpivärjättyä betonia. Tiilet myös maalataan tehtaalla. Ja siinähän se avainsana on: maalataan. 

Tiilen pinnan maalaamiselle on kaksi syytä: siitä tulee näyttävä, ja  maali estää veden menemisen tiilen huokoisiin. Tämä pidentää tiilen elinkaarta, koska vesi ei jäätyessään rapauta sitä.

Poltetuille savitiilille pinnoituksia ei tarvinnut tehdä, sillä niiden pinnassa ei ollut maalia, mikä kuluisi pois. Betonitiilen päältä maali sen sijaan kuluu aivan samalla tavalla kuin peltikatosta. Maalin kuluminen on toki yksilöllistä, mutta nyrkkisääntönä betonitiilikatto tulisi pinnoittaa noin 15-20 vuoden välein.

Vaikka pinnoitusvapaan savitiilien valmistus loppuikin Suomessa jo 70 vuotta sitten, vanhat uskomukset elävät sitkeästi. Kattotiilien valmistajilla on oma lusikkansa syvällä tässä sopassa.

Tiilenvalmistajat – markkinajohtaja Ormax etunenässä – ovat omilla puheillaan estäneet pinnoitusten yleistymistä tässä maassa. Vielä tänäkin päivänä he väittävät, että tehtaalla läpivärjättyä ja pinnoitettua betonitiiltä ei tarvitsisi koskaan maalata ollenkaan. Tiilen ulkonäkö ja tekniset ominaisuudet eivät kuulemma kärsi, vaan tiilen tulisi kestää katolla säiden armoilla jopa 70 vuotta. Tämän voitte lukea tekstin perästä löytyvän linkin takaa.

Jos nyt katsot omaa tiilikattoasi, niin näyttääkö se samalta kuin asennettuna? Tuskinpa.

Luultavasti kuluneen pinnoitemaalin alta on paljastunut tiilen harmaa tai punaharmaa runko. Katollasi on todennäköisesti myös sammalta ja muuta kasvustoa, joka viihtyy etenkin tiilien päissä ja väleissä. Keväisin lumien lähdettyä katoltasi löytyy keväisin haljenneita tiiliä, jotka eivät ole viimeisintä pakkasrapautumista enää kestäneet.

Miten kukaan voi väittää, että ulkona jatkuvan rasituksen alla olevaa pintaa ei tarvitse koskaan maalata uudestaan? Auringon paahde, uv-säteily ja jää syövät maalia kattotiilen pinnasta. 

Lopulta myös Ormax toi muutama vuosi sitten markkinoille oman kattopinnoitteensa. Päättele siitä itse, kestääkö tiilikattosi 70 vuotta ilman pinnoitusta.

Roni Silvennoinen

 

Lähteet: 

https://www.museovirasto.fi/uploads/Arkisto-ja-kokoelmapalvelut/Julkaisut/korjauskortti-6.pdf

https://www.suomirakentaa.fi/lomarakentaja/vesikatto/tiilikatto-kasvattaa-taas-suosiotaan

 

Blogisarjat seuraavat osat:

2. Nurmijärvi-ilmiö

3. Helpon rahan perässä juoksevat urakoitsijat