Uskallatko pyytää Sorcolorin myyntimiehen käymään?

Aika ajoin mediassa esiintyy keskustelua remonttiyritysten liiankin aggressiivisesta myyntityöstä. Sisälle on tultu vähän puoliväkisin, ja innokasta myyntimiestä ei ole kehdannut ajaa sitten talosta pihalle. Kaffetta on tarjouksen jälkeen pyydetty keittämään pari pannua ja “poistettu ostamisen esteitä” illan kähmään asti. Jos kaupat on syntynyt, on myöhemmin joku tuttu voinut tulla käymään, ja asiantuntijana todennut että hinta on kallis, ja urakan kate ehdottomasti liian korkea. Asiakas sitten tuntee itsensä tyhmäksi ja haluaa purkaa sopimuksen.

Jotta maalari pääsisi heiluttamaan pensseliä asiakkaan seinälle, vaatii se kaksi toimenpidettä:

  1. Ensiksi tarvitaan jostakin asiakas, joka on kiinnostunut teettämään maalauksen ulkopuolisella. Asiakkaan hankinta voi tapahtua ovelta ovelle -metodilla, puhelimitse, tai vaikka perinteisen lehtimainoksen kautta asiakas itse päättää ottaa yhteyttä.
  2. Asiakkaalla tapahtuva myyntikäynti taas tarkoittaa sitä tilannetta, kun kiinnostuneelle asiakkaalle yritetään saada sopimus. Aika usein se tarkoittaa sitä, että myyjä sopii käynnin päättäjät paikalla -metodilla, ja yrittää sitten saada survottua nimet paperiin saman käynnin aikana.

Välillä kuuluu kaikenlaista viisastelua siitä, että jossakin peräkylän perähikiässä on ollut sähkömies 30 vuotta, joka ei mainosta missään ja sillä on silti töitä. Saatikka että hänen tarvitsisi tyrkyttää palvelujaan kenellekään. Näin se onkin. Näin oli myös Sorcolorin kohdalla alkuun. Ongelmaksi tuli kuitenkin myöhemmin se, että kysyntää oli enemmän kuin tarjontaa. Sitten aloimme palkkaamaan maalareita, ja heille piti löytää koko ajan tasaisesti töitä. Kävi niin, että yrityksen omistajat siirtyivät maalareista myyntimiehiksi ja työnjohtajiksi.

Tässä blogitekstissä emme ala nyt laajemmin filosofoimaan sitä, pitääkö yritysten aina kasvaa niin valtavasti. Sitä kysymystä pohdimme aika ajoin, ja pyrimme myös asettamaan kasvutavoitteet sillä tavalla järkeviksi, että emme joudu tekemään kauppaa väkisin tai liian aggressiivisesti. Siitä me kuitenkin olemme varmoja, että meidän hinnat ovat samat 30-vuotiaalle exceliä näppärästi pyörittävälle diplomi-insinöörille kuin syrjäisen metsätien päässä asuvalle, jo maallisen elämän iltaan saapuneelle punaisen mökin herttaiselle mummolle. Emme halua myydä kenellekään väkisin. Emme varsinkaan niille jotka eivät ole kiinnostuneita ostamaan. Myyminen on siitä raadollinen laji, että ilman tuloksen tekemistä, eli sovittuja kauppoja myyntimiestä uhkaa nälkäkuolema ja aika monesti myös eriasteinen masennus.

Jos siis talosi on maalauksen tarpeessa, etkä aio raataa koko kesälomaasi heiluvilla tikkailla, ota meihin yhteyttä ja pyydä meidän myyntimies käymään. Hän kyllä myy, mutta ei varmasti pakota ostamaan. Vain noin 40 % meiltä tarjouksen pyytäneistä ostavat meiltä. Tässä tapauksessa siis pirulle voi antaa pikkusormen ilman että se vie koko käden. Emme harrasta “tilaus tai kuolema” -tyyppistä kaupankäyntiä, jossa painostamme asiakkaan kauppaan. Tai jos vaikkapa seinät ovat kelvottomia maalaukselle, suosittelemme jotakin luotettavaa remonttifirmaa tekemään ulkoverhousremontin. Elämme kaupanteosta, mutta haluamme aina että asiakkaat ovat tyytyväisiä ja suosittelevat meitä tutuilleen. Aika hyvin olemme siinä onnistuneetkin.

Pyydä siis tarjous kotisi tiilikaton, peltikaton, puuverhouksen tai rapatun verhouksen maalauksesta!