Aloita maalausprojekti helposti, se vaatii vain pari klikkausta! Aloita tästä

Aloita maalausprojekti helposti! Aloita tästä

Nurmijärvi-ilmiö

 

Miksi tiilikaton pinnoituksia tyrkytetään nyt joka paikassa, kun ennen niitä ei tehty ollenkaan? Osa 2.

Seuraava syy on hyvin yksinkertainen: Pinnoituksen tarpeessa olevia kattoja on nyt olemassa enemmän kuin koskaan ennen.

90-luvun laman jälkeen aina vuoteen 2008 asti Suomen talous kasvoi Nokian vetämänä. Ihmisten elintason kasvu yhdistettynä suomalaiseen omakotitaloasumista romantisoivaan mielenmaisemaan piti huolen siitä, että uusia omakotitaloja rakennettiin vauhdilla.

Jokainen pientaloasuja muistaa Nurmijärvi-ilmiön, josta puhuttiin reilusti vielä 10 vuotta sitten. Ilmiöllä tarkoitetaan sitä, kun muuttoliike etenkin lapsiperheiden osalta suuntautui keskuskaupunkien sijaan läheisiin pientalovoittoisiin ympäryskuntiin.

Ilmiö alkoi jo 90-luvulla, mutta se oli voimakkaimmillaan 2000-luvulla. Se sai nimensä silloisen pääministerin Matti Vanhasen asuinpaikkakunnan mukaan.

Nurmijärvi oli yksi niistä kunnista, joihin rakennettiin runsaasti uusia omakotitaloalueita tuohon aikaan. Muita kasvajia Uudellamaalla olivat muun muassa Kirkkonummi, Kerava ja Hyvinkää. Osansa ilmiöstä saivat myös Espoo ja Vantaa.

Ilmiö ei rajoittunut suinkaan vain Uudellemaalle, vaan sen vaikutukset näkyvät kaikkien merkittävien keskuskaupunkien ympäristössä. Esimerkiksi Tampereen alueelle uusia omakotitaloja nousi runsaasti muun muassa Pirkkalaan, Lempäälään ja Ylöjärvelle. Turun seudulla kasvoivat Kaarina ja Raisio, noin pari esimerkkiä mainitaksemme.

Suurin osa pientalojen uudisrakentamisesta suuntautui asuinalueille, joista tehtiin yhtenäisiä ja tiiviitä. Rakentamista sädeltiin tiukoin kaavamääräyksin, eikä yksikään rakentaja päässyt sooloilemaan kuin korkeintaan asuntomessualueilla. Käytettävä katemateriaali ja katon väri oli monesti otettava annettuna.

Usein kaava määräsi kaikille alueen taloille tiilikaton. Poikkeuksena saatettiin sallia tiilikuvioitu pelti. Niitäkin tosin nähtiin käytännössä vain Älvsby-taloissa. Tärkeää oli, että ajan ihanteen mukaisesti asuinalueet olivat yhtenäisiä. Ilmeisesti sen ajateltiin lisäävän viihtyvyyttä.

Nurmijärvi-ilmiö oli siis voimissaan 10-25 vuotta sitten. Ensimmäisessä osassa mainitsimme, että betonitiilikatto tulisi pinnoittaa noin 15-20 vuoden välein. Tässä kohtaa jokainen osaa laskea päässään 1 + 1.

Nurmijärvi-ilmiön vuoksi Suomessa on nyt enemmän pinnoitusta vailla olevia tiilikattoja kuin koskaan ennen. Mikrotaloustieteen lyhyen oppimäärän mukaisesti lisääntynyt kysyntä kasvattaa aina tarjontaa. Näin on tapahtunut myös pinnoitusten osalta.

Roni Silvennoinen

 

Blogisarjan muut osat:

1. Savitiilen ja betonitiilen ero

3. Helpon rahan perässä juoksevat urakoitsijat

Tilaa maksuton kartoituskäynti alueesi edustajalta!

Selvitämme rakennuksesi tarpeet ja annamme sinulle yksityiskohtaisen katsauksen maalaustyön tarpeellisuudesta, parhaista toteutusvaihtoehdoista ja kustannuksista.

Maksuton kartoituskäynti

Lähettämällä viestin hyväksyt tietosuojakäytäntömme